Suomen seuratuimmat urheilijat

Suomessa huippu-urheilijat eivät ole syystä tai toisesta julkimoita, joiden perässä Seiska ja Ilta-lööpit juoksisivat päivästä toiseen. Toki ajoittain tietyt sensaatiohakuiset lehdet kirjoittavat tarinoita urheilijoista, mutta enimmäkseen he saavat kävellä kadulla suhteellisen rauhassa. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö Suomen huippu-urheilijat olisi menestyneitä ja ansiokkaita ihmisiä. Mutta ketkä ovat maamme seuratuimpia urheilijoita?

Teemu Selänne

Aikanaan Matti Nykänen sai naisfanien polvet tutisemaan, mutta ne ajat ovat (onneksi) ohi. Nykyään Suomen tunnetuin urheilija on väitettävästi Teemu Selänne. Koska me suomalaiset olemme suuri kiekkokansa, haluamme luonnollisesti seurata mahdollisimman tarkasti parhaimpia pelaajiamme. Teemun ura venyy melkein kolmen vuosikymmenen mittaiseksi inspiroiden näin monia sukupolvia. Hyväksi onneksi Teemu sai vihdoin ja viimein Stanley Cup -mestaruutensa aikana, jolloin ikä alkoi jo melkein nelosella ja näin ollen me suomalaiset voimme viimein levätä yömme rauhassa.

Jari Litmanen

Jos Suomi olisi jalkapallomaa, Jari Litmanen olisi vähintään aateloitu ja ehkä jopa tasavallan presidentti. Litmasen uraa ei nimittäin aina osata arvostaa Suomessa, vaikka hänen meriittinsä tekivät hänestä mahdollisesti oman aikansa maailman parhaan pelaajan. Litmanen osaa vetäytyä median parrasvaloista, emmekä välttämättä tiedä, missä metsässä hän nykyään ratsastelee. Mutta aina kun Jari avaa suunsa, Suomen jalkapallokansa kuuntelee.

Kimi Räikkönen

Kimi Räikkösen ura on mennyt yhdestä maailmanmestaruudesta huolimatta alta odotusten. Tästä syystä me suomalaiset seuraamme hänen uraansa paljolti myös radan ulkopuolella tapahtuvien tempauksien takia. Kimi on erittäin lahjakas kuljettaja, mutta mikäli ikää löytyy jo 35, mestaruuksia on saavutettu toistaiseksi ”vain” yksi ja tunnetuimmat saavutukset liittyvät vettä väkevimpiin asioihin, emme voi sanoa, että olisimme aina seuranneet Kimiä positiivisissa merkeissä.

Jääkiekko, jalkapallo ja auto-urheilu. Suomi on mennyt eteenpäin siinä mielessä, että tunnetuimmat urheilijat eivät enää tule mäkihypyn, hiihdon, kuulantyönnön tai muiden ”marginaalisten” lajien kautta.